Paris

Tämä ainoastaan leffoissa nähty, lähes myyttinen paikka siis onkin todella olemassa! Täytyy sanoa, etten koskaan olis uskonut pääseväni tänne, ja näkemään näitä paikkoja, ihan oikeasti. Pelkästään kaikki maisemat tänne ajaessa oli jotain niin törkeän hienoja, ettei sanoin pysty kuvailemaan. Kuski oli luonnollisesti iloinen saadessaan tutustua ranskalaiseen liikennekulttuuriin.. Kädet hikoillen väisteli mopoja, ja koitti pysyä ruuhkan mukana reippaassa menossa, ettei vaan oltais aiheutettu hämminkiä ja tööttäilyä. Onneksi takalasissa on isolla tekstillä FIN, tietävät ainakin, että ollaan turisteja ;) Ajaessa ensimmäinen vastaantullut todiste siitä, että tää kaupunki todella oli oikea, oli tietysti Eiffelin torni, jonka vierestä ajettiin (muutamaankin otteeseen, köh, ei siis oltu mitenkään eksyksissä..) Kun vihdoin päästiin oikeaan osoitteeseen, eli hotellille toiselle puolelle Seineä (joka näkyy ikkunasta btw), mulle tuli ainakin kiirus vaihtaa vaatteet, ja lähteä samantein kartta ojossa kohti nähtävyyksiä. Meillä ei nyt ollut intoa tutustua Pariisin metroliikenteeseen, joten reippaasti käpyteltiin paikasta toiseen. Samalla tuli tietysti nähtyä Pariisia monesta kulmasta :) Valehtelematta AINAKIN 20km käveltiin tänään. Ensin hotellilta tornille (5km) plus tähän koukkaus Riemukaaren kautta (plus muutama kilometri), tornilta Pariisin Hard Rock Cafeen syömään (7km) ja sieltä takaisin hotellille (ainakin 7km). Lähtiessä paistoi aurinko, mutta sade yllätti sateenvarjottomat matkailijat pian. Onneksi sitä ei kestänyt kauaa, ja päästiin tosiaan metsästämään ruokapaikkaa tornin näkemisen jälkeen. Haluttiin ehdottomasti käydä Hard Rock Cafessa, joten reippaina käveltiin koko matka. En tiedä, mitä taksilla matkustaminen Pariisissa maksaa, mutta luulen, etten edes halua tietää. Täytyy sanoa, että jalat on todella kipeät, mutta hei, saattoi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun talsin Pariisin katuja, joten oli todella sen arvoista :)

Seine, kuva otettu hotellin vierestä.

Frankfurt

Jahka haikein mielin piti jättää ihana Berliini taakse, ja jatkaa matkaa kohti tuntematonta, oli valintana Frankfurt. Se sattui olemaan matkan varrella isoin kaupunki kartalla jonne oli helppo löytää, ja saatiin vielä edullisesti huone Franfurtin Savoy hotellista neljällä tähdellä ;) Mutta itse kaupunki oli pettymys. Toki pilvenpiirtäjien hieno kaupunkisiluetti oli kiva valokuvattava, mutta siihen se sitten jäikin. Kaupunki täynnä bisnis-miehiä, tai juoppoja, ja afrikkalaisia. Meidän kortteli oli ilmeisesti heidän "aluettaan" , vastapäätä hotellia oli Mama Africa-puotia jne. Käytiin kuitenkin hieman kiertämässä kaupunkia, mutta ei löydetty mitään mielenkiintoista. Lopulta päädyttiin takaisin super helteiseen hotelli-huoneeseen, jossa ei ollut ilmastointia.. Hyvä niin, koska tunti paluun jälkeen alkoi rankkasade ja ukkosmyrsky. Meidän ikkuna oli suoraan isolle kadulle, mistä oli kivaa seurata kaupungin tapahtumia, kuvata kun salamat löi pilvenpiirtäjien päällä, ja ihmiset säntäili sateensuojaan :) Itse otin pitkän kylvyn ja nukahdin aikaisin, seuraavana aamuna kun oli herätys kello kuudelta ja lähtö pian sen jälkeen kohti uutta kohdetta :)

Tälle pariskunnalle tuli pientä riitaa, niin että tavarat lenteli..

Jonka jälkeen miehen oli aika juosta naista karkuun :)

Euroopan valloitusta

Moikka! Tässä on jo viime päivityksestä vierähtänyt aikaa, joko hotlassa on ollut surkea nettiyhteys, tai sitten ei olla vaan jaksettu näpytellä rankkojen päivien jälkeen. Posotettiin tosiaankin Puolan läpi yhdessä päivässä, tai oikeastaan köröteltiin.. hieman hidasta tuo liikenne siellä. Kun rekkojen keskellä ajelet, niin oli siellä väkisinkin välillä sydän kurkussa, kun aika huimia ohituksia ihmiset tekee. Tietyöt hidasti, ja ilmeisesti jossakin kohtaa Via Balticaa toiseen suuntaan oli sattunut joku onnettomuus, koska tie oli suljettu. Se tiesi meille kiertoreittejä ja pientä eksymistä, taas.. Onneks oli muita liikenteessä, rekkoja seuratessa löydettiin jossakin vaiheessa takaisin isommalle tielle. :) Hämmennystä aiheutti Puolassa myös tietullit, ja yleensäkin se miten ne toimii.. mutta hengissä niistäkin selvittiin Saksanmaalle :) Regon oli mun luvalla varannut meille yöksi hotellin Berliinistä, kunnes seuraavana päivänä siirryttäisiin Charlottenburgin hotlaan, missä Tammikuussa oltiin. Ryytyneenä, pahanhajuisena pitkästä ajomatkasta kun päästiin hotellihuoneeseen, niin kas. Ei meillä ollutkaan omaa vessaa ollenkaan. Meikäläinen on niin pöpökammoinen, että pitkin hampain suostuin käymään julkisessa vessassa yhden kerran ja vain koska oli pakko. Lähdettiin sieltä ajoissa seuraavana aamuna toiseen hotlaan ja saatiin tsekattua itsemme sisään heti. Juoksujalkaa suihkuun ja sitten junalla tuttuun tapaan keskustaan tuttuihin paikkoihin kiertelemään ja shoppailemaan. Tietysti ensin Starbucksiin aamupalalle ja kahville. Berliinistä ei kauheasti kuvia otettu, keskityttiin tällä kertaa vaan oleiluun ja kauppojen kiertelyyn, kun viimeksi juostiin nähtävyyksien perässä. Vaikka tuli sitä taas käveltyä niin, että jalat oli kipeinä, mutta on se vaan niin ihana kaupunki jossa on ihan oma tunnelmansa. :) Haettiin hotellille take away-kiinalaista, ja muutenkin mentiin aika low budjetilla, julkisia kulkuvälineitä suosien :)

Maisemia Puolasta

Pissatauko

Jonkinverran on vielä matkaa...

Maisemakuvaa toiselta hotellilta Laitan oman aiheensa Frankfurtista, niin blogin lukeminen on helpompaa! :)

Moikku!

Viron ja Latvian läpi on nyt selvitty tänne Liettuaan asti. Latviassa oli hellettä, täälläkin tosi kuuma, mutta sataa ja ukkostaa, todistettiin hienoa valoshowta ja kaatosadetta tänne ajaessa. Huomiseksikin luvattu tosi lämmintä. Ihan ok hotellissa yövytään, muitakin suomalaisia on täällä ainakin autoista päätellen.. Nainen tiskin takana oli Liettuan tyyliin "very friendly".. not. Mutta ainakin on katto pään päällä, ja saadaan unta palloon, koska huomenna on edessä se suurin siirtymä täältä Warsovan kautta Berliiniin. Regon on Puolasta niin ennakkoluuloinen, ettei halua siellä yöpyä, joten täytyy posottaa läpi vaan. Kilometrejä olis sellaset 1000.. mutta tuli sitä tänäänkin ajettua yli 800km, myönnettäköön että ajettiin 100km harhaankin..+ 100km takaisin, ja tuskin on tämän reissun viimeinen eksyminen! Sanon vaan, ettei kannata sokeasti luottaa navigaattoriin, kuten eräät.. ;) Tällä kertaa apukuski oli oikeassa, että oltais menty Via Baltican mukaan vaan, eikä sooloillen omia reittejä. Mutta neuvoa ei kuulemma saa! Jännitystä elämään, mistä löydetään seuraavaksi itsemme. Saksan kartta näyttää jo sellaselta liittymä-labyrintilta, että ihme on jos ei saa perheriitaa aikaiseksi. Toivotaan, ettei Puolassa eteneminen oo niin hidasta ja vaivalloista mitä varoittelevat.. Päivitellään, jahka päästään Berliiniin, ja ah, kahden päivän vapaaseen automatkustuksesta! Torstaina jatketaan matkaa kohti Etelä-Saksaa ja Ranskaa!

Tästä se lähtee! Helsingin satamassa odotellaan laivaan pääsyä. Tosin koko paattia ei vielä näy,ja käytiin lentokentällä starbucksissa hakemassa jättikahvit. Nyt istutaan ja odotetaan kupla otsassa.. Toivottavasti kaikki tärkeä on mukana ja riittävästi käteistä rahaa lompakossa jos tarvii lahjoa paikallisia poliiseja. Vaaratilanteita varten on varattu mukaan myös pesäpallomaila ja kaksi tennispalloa. Helsingissä ainakin sataa vettä, mutta toivottavasti sää on vähän parempi tuolla balttian puolella.